Hiuksen rakenne on noin 70-80 % proteiini. Proteiinista tulee hiuksen vahvuus ja ryhti. Koska hius on pääosin proteiinia, niin proteiinin merkitys on tärkeä ravinnossa, jota syömme. Jokaisella aterialla on hyvä saada hyvälaatuista proteiinia ( kala, kana, kananmuna ), mutta sen määrää ei ole tarve liioitella. Proteiinit koostuvat 20 erilaisesta aminohaposta. Eläinkunnan proteiineista saa yleensä kaikkia aminohappoja. Jos on kasvissyöjä, täytyy olla tarkkana, jotta saa kaikkia aminohappoja tasapainoisesti kasvisravinnosta.
Erilaisia mineraaleja on alle 0,5%. Tärkeimmät mineraalit on kalsium ja sen parina magnesium. Magnesium yhdessä D vitamiinin kanssa sitoo kalsiumia, jota tarvitaan hyvään hiuksen kasvuun.
Hiilihydraatteja on myöskin alle 0,5% hiuksissa. Hiilihydraatit sitoo hiukseen proteiinia ja proteiini sitoo hiukseen vettä. Vettä hiuksessa on noin 10-15%.
Papillaariosa eli juuri
Hiuskarva muodostuu ja kasvaa orvaskedessä sijaitsevan karvatupen (follikkeli) suojaamana. Karvatuppi on 3-5mm pitkä, kalvojen muodostama pussi. Karvatupen pohjaosaa nimitetään hiusnystyksi, josta hius syntyy jatkuvan solunmuostumisen seurauksena. Suora karvatuppi tuottaa yleensä suoran karvan, taipunut karvatuppi tavallisesti aaltoilevan karvan ja kierremäinen karvatuppi useimmiten kiharan tai kähäräisen karvan. Karvatupen molemmilla puolilla on talirauhaset, jotka tuottavat talia - rasvaa joka antaa hiukselle sen kiillon ja hohteen. Hiusten rasvaisuus johtuu yksinkertaisesti liiasta talin määrästä hiuksissa .
Natiiviosa eli varsi
Hiuksen pintakerroksesta käytetään kansaomaisempaa nimitystä suomukerros, johtuen kävyn tyyppisestä pintarakenteesta. Suomukerros on väritön ja läpinäkyvä. Sen tehtävänä on suojata hiusta kaikilta ulkoisilta haittatekijöiltä. Sulkeutunut suomukerros taittaa valoa hiuksissa siten, että hiukset kiiltävät. Suomujen harottaessa koholla hiukset näyttävät elottomilta ja kiillottomilta ja ne takertuvat toisiinsa.
Suomujen alla on pitkistä soluista muodostuva kuitukerros, joka muistuttaa köyttä. Kuitukerroksen osuus on 90 prosenttia hiuksen massasta. Kuitukerroksen köysimäinen rakenne syntyy kun hiili, vety, happi ja typpi muodostavat molekyyliketjuja, joita kutsutaan alkusäikeiksi. Yhdessä alkusäikeet muodostavat mikrosäikeitä, jotka yhteenkiertyessä muodostavat makrosäikeitä. Alkusäikeiden molekyyliketjuja pitää yhdessä rikkisidokset. Rikkisidokset katkeavat happiatomien sitoutuessa niihin, jolloin hiuksen rakenne vaurioituu ja tätä kutsutaan rakenne- eli happivaurioksi. Kuitukerroksessa sijaitsevat hiuksen melaniini eli väripigmentit. Melaniinin määrä määrittää kuinka vaalea tai tumma hius on.
Hiuksen koostumus
Hius koostuu n.80% keratiiniproteiinista, 10-15% vedestä ja 5-10% muista aineista kuten pigmenteistä, mineraaleista ja rasvoista. Hiukselle värin antavat pigmenttisolut, jotka ovat kahdessa sisimmässä kerroksessa.Hiuksen ominaisuuksia
Hiuksen paksuus
- hieno (ohut) hius alle 40mikronia
- normaalivahvuinen hius 40-80mikronia
- vahva (karkea) hius 80-120mikronia
- yksi mikroni on tuhannesosa millimetriä
- keskivahvuisten hiusten läpimitta on 0,04-0,06mm.
Kiharuus
Pyöreä hiustuppi tuottaa suoran hiuksen. Hius kihartuu, jos se on poikkileikkaukseltaan soikea. Hiusten kiharuus vaihtelee tyypillisesti eri puolilla maailmaa. Eurooppalaiset hiukset vaihtelevat suorasta kiharaan. Aasialaiset hiukset ovat paksut ja suorat, ja hiustuppia on hiukan vähemmän kuin eurooppalaisilla keskimäärin. Afrikkalaiset hiukset ovat usein kiharat ja sen vuoksi myös suhteellisen kuivat, koska suojaava rasva ei levity kiharan hiuksen pintaan tasaisesti.Joustavuus, elastisuus, venyvyys
Hiuksen rakenne on kimmoisa ja joustava. Hyväkuntoinen ja käsittelemätön hius venyy 10-30%, mutta pystyy palautumaan entiseen muotoonsa spiraalimaisen rakenteensa ansioista.Hydroskooppisuus eli imukyky
Hydroskooppisuudella tarkoitetaan hiuksen kykyä sitoa kosteutta esimerkiksi ilmasta. KOskeina sadepäivinä pörrööntyvät hiukset ovat monelle tuttu ilmiö jossa on kyse juurikin hydroskooppisuudestaSähköinen varaus
Hiuksen pinta on sähköiseltä varaukseltaan negatiivinen ja vetää puoleensa vastakkaista varausta olevia hiukkasia.Hiuslaatu
Hiuslaadulla tarkoitetaan hiusten eri ominaisuuksien summaa. Hiuksen laatuun vaikuttaa suuresti rodulliset
Normaali hius: Terve, hyväkuntoinen ja keskivahvuinen. Hiuksien kosteustasapaino on eli hyvä, hiuksia on paljon ja ne ovat normaali paksuisia
Ohut hius: Pohjoismaiset hiukset ovat läpimitaltaan ohuempia.
Kuiva hius: Hiukset ovat paksuja ja tuntuvat sormien välissä karheilta, kovilta ja/tai jouhimaisilta. Hiuksien kosteustasapaino ei ole tasapainossa ja hiukset kärsivät kuivuudesta.
Lasimainen hius: liukas, ja juurikin liukkaan pinnan vuoksi ne tuntuvat vaikeasti muotoiltavilta.
Huokoinen hius: Vahingoittunut hius (yleensä negatiivisesti varautunut) on huokoinen ja suomukerros on auki paljastaen sisemmän kerroksen .
Saatu Tietoja Wikipediasta ja Blogeista
HiusPohjan iho
Kuiva hiuspohja
Päänahka voi olla luonnostaan kuiva tai se saattaa kuivua väliaikaisesti esimerkiksi talvisin tai sairastelun seurauksena. Lämpöhoidot, hiusten föönaaminen, värjääminen ja permanentit kuivattavat hiuspohjaa entisestään.Rasvoittuva hiuspohja
Helposti rasvoittuva päänahka on hyvä puhdistaa huolella. Pesukertoja ei kannata vältellä. Tärkeintä on, että hiuspohja on puhdas. Hiusten jatkuva näplääminen rasvoittaa hiuksia entisestään.
HILSEILEVÄ HIUSPOHJA
Hilseilevä hiuspohja tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa kuten muukin iho. Stressi, ilmaston kosteus ja kuivuus, hormonit, ruokavalio, lääkkeet sekä erilaiset sairaudet vaikuttavat päänahan kuntoon.
Ärtynyt hiuspohja
Yleensä hiuspohjan kutina johtuu hilseilyä aiheuttavista tekijöistä ja tilanne korjaantuu hilseen hoitokeinoilla.Joskus tilanteen korjaamiseen riittää pelkkä shampoon vaihto. Käyttämällä hellävaraisia, herkän päänahan hoitoon käytettäviä valmisteita säännöllisesti hilseen muodostuminen voidaan estää.
Hiç yorum yok:
Yorum Gönder