Hiuksen rakenne
Hiuksen rakenne on noin 70-80 % proteiini. Proteiinista tulee hiuksen
vahvuus ja ryhti. Koska hius on pääosin proteiinia, niin proteiinin
merkitys on tärkeä ravinnossa, jota syömme. Jokaisella aterialla on hyvä
saada hyvälaatuista proteiinia ( kala, kana, kananmuna ), mutta sen
määrää ei ole tarve liioitella. Proteiinit koostuvat 20 erilaisesta
aminohaposta. Eläinkunnan proteiineista saa yleensä kaikkia
aminohappoja. Jos on kasvissyöjä, täytyy olla tarkkana, jotta saa
kaikkia aminohappoja tasapainoisesti kasvisravinnosta.
Erilaisia mineraaleja on alle 0,5%. Tärkeimmät mineraalit on kalsium
ja sen parina magnesium. Magnesium yhdessä D vitamiinin kanssa sitoo
kalsiumia, jota tarvitaan hyvään hiuksen kasvuun.
Hiilihydraatteja on myöskin alle 0,5% hiuksissa. Hiilihydraatit sitoo
hiukseen proteiinia ja proteiini sitoo hiukseen vettä. Vettä hiuksessa
on noin 10-15%.
Papillaariosa eli juuri
Hiuskarva muodostuu ja kasvaa orvaskedessä sijaitsevan karvatupen
(follikkeli) suojaamana. Karvatuppi on 3-5mm pitkä, kalvojen muodostama
pussi. Karvatupen pohjaosaa nimitetään hiusnystyksi, josta hius syntyy
jatkuvan solunmuostumisen seurauksena. Suora karvatuppi tuottaa
yleensä suoran karvan, taipunut karvatuppi tavallisesti aaltoilevan
karvan ja kierremäinen karvatuppi useimmiten kiharan tai kähäräisen
karvan. Karvatupen molemmilla puolilla on talirauhaset, jotka tuottavat talia -
rasvaa joka antaa hiukselle sen kiillon ja hohteen. Hiusten rasvaisuus
johtuu yksinkertaisesti liiasta talin määrästä hiuksissa .
Natiiviosa eli varsi
Hiuksen
pintakerroksesta käytetään kansaomaisempaa nimitystä
suomukerros,
johtuen kävyn tyyppisestä pintarakenteesta. Suomukerros on väritön ja
läpinäkyvä. Sen tehtävänä on suojata hiusta kaikilta ulkoisilta
haittatekijöiltä. Sulkeutunut suomukerros taittaa valoa hiuksissa siten,
että hiukset kiiltävät. Suomujen harottaessa koholla hiukset näyttävät
elottomilta ja kiillottomilta ja ne takertuvat toisiinsa.
Suomujen alla on pitkistä soluista muodostuva
kuitukerros, joka
muistuttaa köyttä. Kuitukerroksen osuus on 90 prosenttia hiuksen
massasta. Kuitukerroksen köysimäinen rakenne syntyy kun hiili, vety,
happi ja typpi muodostavat molekyyliketjuja, joita kutsutaan
alkusäikeiksi. Yhdessä alkusäikeet muodostavat mikrosäikeitä, jotka
yhteenkiertyessä muodostavat makrosäikeitä. Alkusäikeiden
molekyyliketjuja pitää yhdessä rikkisidokset. Rikkisidokset katkeavat
happiatomien sitoutuessa niihin, jolloin hiuksen rakenne vaurioituu ja
tätä kutsutaan
rakenne- eli happivaurioksi. Kuitukerroksessa sijaitsevat hiuksen melaniini eli väripigmentit.
Melaniinin määrä määrittää kuinka vaalea tai tumma hius on.
Hiuksen koostumus
Hius koostuu n.80% keratiiniproteiinista, 10-15% vedestä ja 5-10% muista
aineista kuten pigmenteistä, mineraaleista ja rasvoista. Hiukselle
värin antavat pigmenttisolut, jotka ovat kahdessa sisimmässä
kerroksessa.
Hiuksen ominaisuuksia
Hiuksen paksuus
- hieno (ohut) hius alle 40mikronia
- normaalivahvuinen hius 40-80mikronia
- vahva (karkea) hius 80-120mikronia
- yksi mikroni on tuhannesosa millimetriä
- keskivahvuisten hiusten läpimitta on 0,04-0,06mm.
Hiuksen paksuuden arvioinnissa täytyy tehdä ero määrällisesti tuuhean
hiusmassan ja yksittäisen hiuksen paksuuden välillä. Hiuksisto voi olla
harva mutta yksittäiset hiukset paksuja, jolloin hiukset tuntuvat ja
näyttävät paksuilta ja päinvastoin.Geenimme määrittelevät onko meillä
paksut vai ohuet hiukset.
Eurooppalaisilla halkaisijaltaan 0,04–0,06 millimetrin paksuinen hius on
ohut, 0,06–0,08 millimetrin on normaali, ja 0,08–0,1 millimetrin on
paksu. Eurooppalaisiin hiuksiin verrattuna aasialaisilla on
huomattavasti paksumpi hiuslaatu
Kiharuus
Pyöreä hiustuppi tuottaa suoran hiuksen. Hius kihartuu, jos se on
poikkileikkaukseltaan soikea. Hiusten kiharuus vaihtelee tyypillisesti
eri puolilla maailmaa. Eurooppalaiset hiukset vaihtelevat suorasta
kiharaan. Aasialaiset hiukset ovat paksut ja suorat, ja hiustuppia on
hiukan vähemmän kuin eurooppalaisilla keskimäärin. Afrikkalaiset hiukset
ovat usein kiharat ja sen vuoksi myös suhteellisen kuivat, koska
suojaava rasva ei levity kiharan hiuksen pintaan tasaisesti.
Joustavuus, elastisuus, venyvyys
Hiuksen rakenne on kimmoisa ja joustava. Hyväkuntoinen ja käsittelemätön
hius venyy 10-30%, mutta pystyy palautumaan entiseen muotoonsa
spiraalimaisen rakenteensa ansioista.
Hydroskooppisuus eli imukyky
Hydroskooppisuudella tarkoitetaan hiuksen kykyä sitoa kosteutta
esimerkiksi ilmasta. KOskeina sadepäivinä pörrööntyvät hiukset ovat
monelle tuttu ilmiö jossa on kyse juurikin hydroskooppisuudesta
Sähköinen varaus
Hiuksen pinta on sähköiseltä varaukseltaan negatiivinen ja vetää puoleensa vastakkaista varausta olevia hiukkasia.
Hiuslaatu
Hiuslaadulla tarkoitetaan hiusten eri ominaisuuksien summaa. Hiuksen laatuun vaikuttaa suuresti rodulliset
Normaali hius: Terve, hyväkuntoinen ja keskivahvuinen. Hiuksien kosteustasapaino on eli hyvä, hiuksia on paljon ja
ne ovat normaali paksuisia
Ohut hius: Pohjoismaiset hiukset ovat läpimitaltaan ohuempia.
Kuiva hius: Hiukset ovat paksuja ja tuntuvat sormien välissä karheilta, kovilta
ja/tai jouhimaisilta. Hiuksien kosteustasapaino ei ole tasapainossa ja
hiukset kärsivät kuivuudesta.
Lasimainen hius: liukas, ja juurikin liukkaan pinnan vuoksi ne tuntuvat vaikeasti muotoiltavilta.
Huokoinen hius: Vahingoittunut hius (yleensä negatiivisesti varautunut) on huokoinen ja
suomukerros on auki paljastaen sisemmän kerroksen .
Saatu Tietoja Wikipediasta ja Blogeista
HiusPohjan iho
Kuiva hiuspohja
Päänahka voi olla luonnostaan kuiva tai se saattaa kuivua väliaikaisesti esimerkiksi talvisin tai sairastelun seurauksena. Lämpöhoidot, hiusten föönaaminen, värjääminen ja permanentit kuivattavat hiuspohjaa entisestään.
Rasvoittuva hiuspohja
Helposti rasvoittuva päänahka on hyvä puhdistaa huolella. Pesukertoja ei kannata vältellä. Tärkeintä on, että hiuspohja on puhdas. Hiusten jatkuva näplääminen rasvoittaa hiuksia entisestään.
HILSEILEVÄ HIUSPOHJA
Hilseilevä hiuspohja tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa kuten muukin iho. Stressi, ilmaston kosteus ja kuivuus, hormonit, ruokavalio, lääkkeet sekä erilaiset sairaudet vaikuttavat päänahan kuntoon.
Ärtynyt hiuspohja
Yleensä hiuspohjan kutina johtuu hilseilyä aiheuttavista tekijöistä ja tilanne korjaantuu hilseen hoitokeinoilla.Joskus tilanteen korjaamiseen riittää pelkkä shampoon vaihto. Käyttämällä hellävaraisia, herkän päänahan hoitoon käytettäviä valmisteita säännöllisesti hilseen muodostuminen voidaan estää.
